Tietoja minusta

Oma valokuva
Heippa. Olen 28-vuotias HSO-tradenomi ja modisti eli hullu hatuntekijä. Hattuja en juuri ole valmistumiseni jälkeen tehnyt mutta mitä hulluuteen tulee... siihen en uskalla sanoa mitään. Kesällä 2010 kauhea maailmantuska sai minut hakemaan ETVO-vapaaehtoistyöntekijäksi ja tästä seurauksena maaliskuun 2011 alusta lähtien olen Senegalissa mukana Suomen ja Senegalin partioiden yhteisessä ympäristökasvatushankeessa.

perjantai 6. toukokuuta 2011

Jees sähköt!

Hetki on vierähtänyt siitä kun viimeksi olen kirjoittanut. Puolustuksekseni sanoisin, että olin reippaat kaksi viikkoa kiinni suomalaisten ja senegalilaisten Woomal-leirillä. Woomal-hankkeen yksi tavoitteista on vahvistaa maiden välistä ystävyyttä sekä kulttuurinvaihtoa ja ainakin omasta mielestäni tässä onnistuttiin hyvin. Lukuisia uusia ystävyyksiä solmittiin ja kahden huippuhauskan viikon jälkeen oli monella tippa linssissä jäähyväisten koittaessa.

Jätän Woomal-leiristä enemmän jauhamisen sikseen. En saisi mitään järkevää kuitenkaan sanottua, jäin kaipaamaan kaikkia ihania ihmisiä leirillä ja hienoa tunnelmaa. Kiitos kaikille mukana olleille. 

ARR BORDEL!!

Sitten ihan toiseen aiheeseen, sähköön. Milloinkohan viimeksi Suomessa ollessani olisi ollut sähkökatko. Ei mitään muistikuvaa. Joskus muinoin vanhemmilla asuessani muistan, että sähkökatkoksen huomasi siitä kun olkkarin videon digitaalikello oli mennyt sekaisin. Sähkökatkot Suomessa ovat lyhyitä, nimenomaan katkoksia. Toisin on täällä Senegalissa. Sähkökatko tarkoittaa sitä, että kun sähköt menevät, on niitä turha odotella takaisin moneen tuntiin.

Ei riitä että sähkökatkot ovat pitkiä, niitä myös on päivittäin. Eilen töissä odotin iltapäivään asti katkon loppumista. Lopputyöpäivän ajan ne olivatkin toiminnassa mutta kotiin päästyäni tuli taas pimeys. Aamulla herätessäni oli sähköä hetkin verran, mutta jo ennen töihin lähtöä oli sähkö taas lähtenyt muille maille. Onneksi puolenpäivän jälkeen saimme jälleen sähköä, niin siis pariksi tunniksi.

Tässä huomaa kuinka riippuvainen nykyihminen on sähköstä. Tuntuu että perusarki hankaloituu suunnattomasti sähkönsaannin vaikeuden takia. Yhteydenpito internetin kautta Suomeen ja Senegalissa hankkeen muihin kohteisiin on satunnaista. Kaikkien elektronisten laitteiden akut pitää ladata kun siihen on mahdollisuus eikä silloin kun on akku lopussa. Eikä kannettavan tietokoneen akku riitä koskaan koko sähkökatkon ajan, joten koko työpäivän ajan ei voi tehdä töitä. Onneksi tämän ajan voi käyttää sosiaalisia suhteita vahvistaen.

Sähkökatkoksen johtuvat kuulemani mukaan siitä, että tarvetta on enemmän kuin on mahdollista tuottaa sähköä. Ympäristön kannalta voisi kuvitella, että tämä pakotettu energian säännöstely on hyväksi. Sähköjen puuttuminen vaikuttaa kuitenkin ihmisten elinkeinoon, onhan moni ammatinharjoittaja riippuvainen sähkönsaannista. Koska näin on, käyttävät ihmiset bensiinillä hurisevia generaattoreita tuottaakseen sähköä. Tämä ei varsinaisesti ole luontoystävällisin energianlähde. Ehkä joku päivä aurinkoenergian käyttö kehittyy Senegalissa. Auringonvalosta ei ainakaan pitäisi olla puutetta.

Ps. Noniin on seuraava päivä ja vihdoin nyt iltapäivällä tuli sähköt. Toivottavasti kestävät siihen asti, että saan julkaistua tekstini. Unohtui aiemmin sanoa, että kotonani sähköt ja vedentulo ovat yhteydessä toisiinsa, joten sähkökatko tarkoittaa monesti myös vesikatkoa. En siis ole käynyt hetkeen suihkussa. Onneksi hajut eivät välity netin kautta. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti