Tietoja minusta

Oma valokuva
Heippa. Olen 28-vuotias HSO-tradenomi ja modisti eli hullu hatuntekijä. Hattuja en juuri ole valmistumiseni jälkeen tehnyt mutta mitä hulluuteen tulee... siihen en uskalla sanoa mitään. Kesällä 2010 kauhea maailmantuska sai minut hakemaan ETVO-vapaaehtoistyöntekijäksi ja tästä seurauksena maaliskuun 2011 alusta lähtien olen Senegalissa mukana Suomen ja Senegalin partioiden yhteisessä ympäristökasvatushankeessa.

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Talibe; yhteiskunnan köyhdyttävät rakenteet

Etvo-vapaaehtoisuuteni alusta on jo kulunut yli kuukausi joten oli aika kirjoittaa Kepalle väliraportti. Osana raporttia tuli käsitellä jotain kohdemaan köyhdyttävää rakennetta. Suuremmitta pohdinnoitta mieleeni tuli ongelma, jonka näen päivittäin; pienet koraanikoulun oppilaat talibet. Mitään ratkaisuja minulle ei ole ongelmaan antaa. Jos asia olisi niin yksinkertainen, sen varmasti joku jo olisi selvittänyt. Juttelin ystäväni kanssa, joka on itse käynyt nuoruudessaan koraanikoulua, saadakseni hieman lisätietoa asiasta.

Ihmisten (terkkuja äipälle, iskälle ja niille parille muulle jotka eksyy tänne) tietoisuutta kasvattaakseni julkaisen tekstini täällä. Kirjoitin seuraavaa:

Mborossa en voi olla kohtaamatta päivittäin pieniä likaisia ja nuhjuisia poikia, jotka kerjäävät rahaa tomaattisäilyketölkkeihin. He ovat paikallisen koraanikoulun oppilaita ja heitä kutsutaan nimellä talibe. Talibeja näkee erityisen paljon taksiasemalla ja ne tulevat työpaikallenikin kerjäämään. Koska olen ”toubab” eli valkoinen ja näin ollen kaikkien silmissä ökyrikas, olen erityisen altis tälle kerjäämiselle.

Aikaisemmin pienten talibe-poikien yhtenä osana koulutusta oli kulkea aamuisin noin 20-30 minuutin ajan naapuritaloissa keräämässä almuja. Almujen antaminen kuuluu osana islamin uskoa, eikä sinällään ole vielä ongelma. Kuitenkin nykyään pojat ovat kaduilla pitkin päivää. Heidän keräämänsä raha menee koulun johtajalle, eivätkä pienet pojat hyödy siitä juurikaan. 

Usein koraanikouluun lähetettävät pojat tulevat köyhistä perheistä ja heitä tulee myös paljon Senegalin naapurimaista. Talibet ovat usein kaukana kotoaan, eikä lapsuus talibena auta elämässä pitkälle. Päivästä toiseen kaduilla kerjääminen ei anna eväitä tulevaisuudelle vaan syrjäyttää yhteiskunnasta. Lisäksi pojat ovat alttiita esimerkiksi onnettomuuksille ja aliravitsemuksen ja huonon hygienian heikentäminä myös taudeille.

Talibe-ongelma tiedostetaan Senegalissa ja sitä vastaan taistellaan, esimerkiksi Rufisquen partiolaiset ovat järjestäneet  yhdessä ranskalaisen ystävyyspartioseuransa kanssa keräyksen, jossa talibeille on kerätty vaatteita, saippuaa ja ruokaa, minkä jälkeen heitä on kutsuttu Rufisquen partiolaisten talossa pidettävään tapahtumaan. On hyvä, että lapsia yritetään näin auttaa. Kuitenkin yhteiskunnan rakenteita pitäisi onnistua muuttamaan niin, että päästäisiin eroon ongelmasta eikä vain lievennettäisi sen oireita. 

1 kommentti:

  1. Tästä osoitteesta löytyy pdf-tiedostona raportti liittyen aiheeseen: http://www.hrw.org/en/reports/2010/04/15/backs-children-0

    VastaaPoista